Sattuu. . .

sydämeen... hengitys on vaikeaa. Tahdon tuntea jotain, myös silloin kun et ole lähelläni..

En tahtoisi satuttaa itseäni.. en satutakaan. Olen luvannut niin..sinulle.

Rakastan sua..!

- -

Koko päivän ollut aivan omituinen olo.. Aivan kuin olisin lääkkeissä tms.. Vapisen ja kaikki vaikuttaa epätodelliselta.. oksettaa.. Tunnen oloni taas läskiksi. Äidin luona syön aivan liikaa. Tekisi mieli oksentaa kaikki vain ulos..

Ahdistaa... Riidellään vain aina.. aina silloin kun ei olla yhdessä. Koska ikävä... Kaipaan niin kovasti häntä. En tahtoisi olla hetkeäkään erossa.. Ajatteleminenkin sattuu.. Mun on pakko päästä ensi kesänä muuttamaan lähemmäksi. Tää vaan on jotain niin ihmeellistä!

Vihaan olla mutsin luona. Joka hetki vaan ahistaa ja ahistaa enemmä ja enemmä.. Vittu.. Kumpa voisin vain lähtä jonnekkin kauas.. Niin, että voin olla siellä koko loppuelämäni..

Mutsi vaa huutaa ja huutaa pienimmille lapsille.. En halua kuunella enää. En vaan vittu jaksa!. Kukaan ei ymmärrä mun tuskaani..

 

Jos elämä ois helppoo...

Viikonlopun olin onnellinen.. Se tunne meni jo ohi. Aamu oli helvettiä.. Päivä täynnä kyyneliä. En tiedä miten elää. Aina teen jotain väärin, vaikka kuinka yrittäisin miellyttää. 

sahattu on oksa

poltettu silta

syvemmälle vajoan

etkä sinä ole

paikkaamassa nyt kun

palasiksi hajoan

ja minä siksi hajoan

Hädin tuskin jaksan.. tätä elämää. Helpompi olisi luovuttaa.. Tuskaa tuottaa kaikille, aina. 

Voisin kuitenkin väittää olevani onnellinen. Tämä hetkellinen tuska.. tiedän sen johtuvan vain ikävästä. Tänä yönä on kylmä.. yksin.

Tahtoisin sinut viereeni rakas...

Kotikasvatus kunniaan

->Juju - Loppu

Positiivist palautet. Syysloma alkaa ylihuomenna, fiilikset pilvis. Bile-fiilistelyy etukäteen siinä toivossa, ettei kaikki mene vituiksi. Viikon saldona rakastelua inva-wc;n pöydällä, ryyppäämistä stockan vessassa, suunitelmia tulevaisuuden varalle, rakkauden tunnustuksia, petetyksi tulemista, paljon kyyneleitä..ja naurua. Iloa enemmän kuin aikoihin. Tunnen olevani elossa. Pidän täst tunteest kii, siihe asti et mut heitetään kaivoon kuin kivi.

Jaksan eteenpäin, sinun vuoksesi rakkaani!

Viikolla väsymys on suuri. Perjantait ovat painajaisia, joista ei herää ikinä. Viikonloppuna nukun univelta pois ja alku viikko alkaa hyvin. Sitten taas päivien myötä, viikonlopun lähestyessä, uuvun uudelleen. Tekisi aina vain mieli nukkua..nukkua vain, koskaan heräämättä.

Silti pakko jaksaa..hänen vuokseen.

En jaksa tehdä mitään itseni takia. Teen kaiken meidän yhteisen tulevaisuuden takia. Elän sinisilmäisenä elämääni eteenpäin, uskoen, että elämä vielä joskus tulee olemaan hyvää.

Todellisuus on rakkauden peitossa. En luota enää keneenkään..paitsi häneen.. Ihmiseen, joka auttoi minut eroon kaikesta..huonosta. Ystävät on menetetty, mutta aivan sama..nyt tärkeintä on vaan me.. 

En tarvitse mitään muuta!.!.

Tulevaisuus riippuu sitä, mitä teet tänään

Oon jälleen helvetin sekaisin. Millään ei ole mitään väliä, silti kaikella on väliä enemmän kuin koskaan. Elämä riippuu siitä, mitä teen tänään ja huomenna. Jos mokaan kaikki on mennyttä. Voin jälleen heittää kaikki haaveet menemään, roskiin kuin puhki kulutetut sukat. 

Haluun elää mun omaa unelmaa !

-> HugeL - Luontoäiti

Oon päättänyt asioita. Kuten sen, etten aijo vaipua enää siihen kauheaan itsesääliin, siitä ei ole mitään hyötyä. En mä sieltä pohjalta itteeni löydä. Mä haluun tähätä siihen, mitä muilla jo nyt on ollu. Siihen, mitä niillä on ollu koko elämänsä ajan. VAPAUTEEN, SIVIILIIN ! Vaik kaikki tuntuuki joskus menevän vituilleen, nii mä TIEDÄN, et mä selviin.

Oon unelmoinut.. Oikeesti unelmoinut. Elämästä.. Sellaisesta, missä en ole yksin. Ensimmäistä kertaa uskallan niin tehdä. Mä oon nousemassa ! Mä nousen vittu kaikkien vittujen yläpuolelle ja näytän niille vituille, jotka mua epäili !

mä pystyn siihen !