on ajatuksissani paljon.
A H D I S T U S
on hyvä ystäväni, ei jätä ikinä.
Epäilen olevani taas
M A S E N T U N U T,
en vain uskalla puhua siitä kenellekkään.
Olen pelkuri...
Tahtoisin itkeä, mutten edelleenkään kykene siihen. Vaikka olen kuinka yrittänyt tirauttaa muutaman kyyneleen, en vain osaa.. Kuka opettaa minut itkemään?
Anteeksi että valitan.. En osaa muuta.. Olen huono ihminen, vielä huonompi äiti.. Kukaan ei välitä..
A N T E E K S I
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti